Kissirristiääset

Pennuilla tuli eilen jo viisi viikkoa täyteen! Laitan tässä pläjäyksen kuvia touhutenavista. Ruokia maistellaan, kiipeilypaaluun on tutustuttu. Vessalaatikko alkaa löytyä hienosti tarpeitten tekoon.

Väsy tulee touhujen jälkeen nopeasti <3

Pentujen viralliset nimetkin sain viimein päätettyä. Kasvattajanimeni Minoon tarkoittaa pohojalaisittain "minä olen". Nimiä lähdin hakemaan siltä pohjalta, että vahva ehdokas ensimmäiselle omalle kasvatille oli Minoon Esikoone. Roope sen nimen sitten saikin. Pennut tuntuvat tällä hetkellä kyllä kaikki aika vilkkailta, mutta Benjamin on sitä ollut alusta saakka, joten mieheni ehdotuksesta hänestä tuli Minoon Veli vallatoon. Lucas on suloinen nappisilmä ja sai söpöksi nimekseen Minoon Pikkuveikka.

FI*Minoon Esikoone

FI*Minoon Pikkuveikka

FI*Minoon Veli vallatoon

Roope ja Tilli

Pojat viisi viikkoa

Pennuista on tullut jonkin verran kyselyitä, mutta niitä oikeita kotejaan etsii vielä punaiset veljekset. Lucaksella on oma perhe jo odottamassa <3

Ota siis ihmeessä rohkeasti yhteyttä, kerro itsestäsi ja millainen perhe olisi tarjolla.

Neliviikkoiset joulutunnelmissa

Meillä on ennenkin yritetty ottaa jouluisia kuvia pennuista. Joo saa tulla koittamaan :D
Viikko vierähti taas hurahtaen. Pentujen touhuja on hienoa seurata. Pojat on pitempiä pätkiä hereillä ja iltaisin noin klo 22.30 on varsinaiset iltavillit. Voi kun ei meinaa malttaa itse nukkumaan, kun olisi niin kiva katsella painimatseja ja hurjia kaahotuksia. Lelutkin alkaa ihan oikeasti kiinnostaa. Muutamia vierailijoita ollaan otettu vastaan ja Tilli on ollut hyvin luottavainen, eikä ole moittinut asiasta. Pennutkin ottaa koko ajan enemmän kontaktia ihmisiin ja pesälaatikon rajoja on todella testailtu. Vaihdoimmekin laatikon suurempaan pahviaitaukseen, niin pojat pääsee riehumaan kunnolla ja silti pysyvät kontrollissa vielä. Aitaukseen mahtuu hyvin itsekin makoilemaan :) Laitoin jo pienen vessalaatikonkin tutustumista varten, koska kolmena iltana olen tarjonnut kiinteää ruokaakin. Lucas alkoi syödä heti ihan kuin isokin kissa. Punaiset pojat yökkivät, kun sormen päällä laitoin suuhun pienet maistiaiset. Myöhemmin Roopekin uskaltautui maistamaan, mutta Benjaminia tuntuu yököttävän vauvamousse. Meneehän tässä vielä aikaa, että ruuasta saa todella lisäenergiaa, nämä on ihan pieniä maistiaisia vielä.

Painot on nousseet hyvin, Roopella meni ensimmäisenä puolen kilon raja rikki! Usein painon nousu hieman hidastuu, kun tilaa tulee lisää. Toisaalta tosiaan samalla lisätään kiinteän ruuan määrää.

ROOPE 4 vkoa

BENJAMIN 4 vkoa

LUCAS 4 vkoa

 Tässä mamma näyttää mallia poseeraukseen. Kylläpä se näyttääkin kauniilta äitikissalta! Ei mikään vauva enää, vaikka onkin meidän perheen nuorin.
 

Kaunis ja seesteinen Tilli-mamma <3

Kolmeviikkoiskuvat

ROOPE 3 vkoa

BENJAMIN 3 vkoa

LUCAS 3 vkoa

Voi kääk, miten suloisia pennut ovat?! Taaperrus alkaa sujua ja pallerot alkaa näyttää ihan oikeilta kissoilta. Eilen annettiin pennuille muutama ihan pieni leluhiiri ja Tilli-emon esimerkin perässä pojat koitti niillä vähän leikkiäkin. Ensimmäisiä painiharjoituksia on myös nähty.

Viikon aikana on myös kontaktit ihmisiin lisääntynyt. Benjamin on erityisesti sellainen poika, joka tulee heti ääntä kohti laatikon reunalle vaatimaan huomiota. Koittipa se tulla jo laatikon reunan ylikin, joten hain hetimiten korkeamman laatikon, että pysyvät vielä jonkun viikon rajatussa tilassa. Benjamin loukkaantui kyllä korkeammasta aidasta ja juoksenteli pesässä vaativasti maukuen.

Tilli on ollut vielä hyvin tarkka perheen muitten kissojen tutustumisyrityksistä. Tassu on pari kertaa saanut kurinpalautuksen. Tassua toki taitaa kiinnostaa pentuhuoneessa enemmän jatkuva ruokatarjoilu :D

Mysi-koiran Tilli on kyllä päästänyt jonkun kerran pesän vierelle, mutta parempi, että pennut saavat kasvaa rauhassa vielä omassa huoneessa. Neiti keskimmäinenhän asuu pentujen kanssa, eikä pennut siten ole mitenkään eristettynä. Nyt alamme ottaa myös vieraita vastaan, emon sallimissa rajoissa. Pennut tulee kyllä tottumaan ihan tavallisen perheen ääniin.

Tilli ei erityisemmin arvosta meidän kuvaussessioita, vaikka muuten antaa kyllä oman väen ottaa pentuja syliin. Tässä se tarkkailee portin takaa ihmettelevää muuta laumaa.

Voit seurata pentujen kasvua myös facebookin kautta. Ota rohkeasti yhteyttä, jos oma poika kiinnostaa!

FI-Minoon-siperiankissat Facebookissa

Kuvat kaksiviikkoisista

Miten ihmeessä joskus saatiin viisi pentua pysymään rivissä kuvaa varten? Nyt ei millään kolme poikaa pysynyt aloillaan sen vertaa, että oltais saatu hyvä yhteiskuva. Tässä kuitenkin kuvat tiistailta, jolloin pojat tuli kahden viikon ikään.

ROOPE

BENJAMIN

LUCAS

 

 

 

 

 

 

Tänään torstaina pojat on kaikki jo yli 300grammaisia ja kävely sujuu jo hienosti. Roope on muutaman kerran väläytellyt jo pieniä leikin elkeitä. Kohta meillä painitaan :)  Lucas on edelleen todella tumma, nuo ruskehtavat kohdat näkyy parhaiten juuri oikealla kameralla otetuissa kuvissa. Punaisissa pojissa on sävyero voimistunut, Roope on vaalea ja Benjamin mukavan syvän punainen. Roopella näyttäisi ehkä olevan pienen pienet valkeat sukat jaloissa.

Yksviikkoispotretit

ROOPE 1 vko

BENJAMIN 1 vko

LUCAS 1 vko

Nämä kuvat on otettu tiistaina ja nyt perjantaina pojilla on kaikilla jo silmät auki. Benjaminilla ei ihan kokonaan, mutta pikkuisen hänkin kurkistelee. Kuvia en viitsinyt ottaa vielä salamalla, että silmät saa tottua valoihin, kännykällä otin jonkun ja ne on nähtävänä FI Minoon-siperiankissat -facesivulta.

Poitsut reenaa kävelyäkin jo kovasti. Kauas ei äitistä vielä mennä, mutta mammaa on kiva kiertää. Häntä pystyssä tasapainottamassa.

Pojille etsin koteja, joissa pääsevät rakastetuiksi perheenjäseniksi. Ulkoilukin on sallittua, valvottuna, valjaissa tai tarhassa tai esim verkotetulla/lasitetulla parvekkeella. Poikien vanhemmat on saaneet näyttelyissä hyviä arvosteluja, mutta vielä ei voi sanoa pentujen tulevasta näyttelymenestyksestä. Näyttelyttämistä en myöskään vaadi uudelta kodilta, mutta mieluusti opastan siinä, jos se kiinnostaa!

Roope, Benjamin ja Lucas

Roope

Benjamin

Lucas 

Pennuille haluttiin keksiä taas nimet, joilla niitä meillä kutsutaan ensimmäiset viikot.

Teemaa mietittiin monelta kantilta, mutta kun poikia sattuvat olemaan kaikki ja asuvat teinitytön makkarissa, niin sopivat nimet löytyi aika helposti.

Ensimmäinen viikko on vierähtänyt nopeasti. Pentujen painot nousee tasaisesti. Roope on parisenkymmentä grammaa Benjaminia ja Lucasta painavampi. Tilli on hyvä emo, tuskin malttaa kerran pari päivässä lähteä pesästä kauemmas jaloittelemaan. Muulla laumalla ei ole asiaa pentuhuoneeseen.

Moni on kysellyt, koska pentuja pääsee katsomaan. Olen pitänyt ensimmäiset kolme viikkoa pesärauhaa, jolloin kissaperhettä häiritään mahdollisimman vähän. Pennut on ehkä suloisimmillaan noin viidestä viikosta eteenpäin, kun leikkikin jo sujuu. Jos haluat tulla pentuja katsomaan, niin malta siis vielä hetki 😊

Jos taas läikähti niin kovasti, että joku pojista voisi tulla ilostuttamaan eloasi, niin ota reippaasti yhteyttä!

Pennut luovutetaan aikaisintaan 12 viikkoisina, madotettuina, rokotettuina, sirutettuina, eläinlääkärin tarkastamina, rekisteröityinä. Pennut tottuvat tavalliseen arkeen myös lasten, kissojen ja koirien kanssa.


pirittas at gmail.com

Pennut ovat syntyneet 22.11.

Tilli valitsi pentujensa syntymäpäiväksi saman, kuin Unelma kuusi vuotta sitten. Silloin meille syntyi Lumikissan Ö-pentue :)

Maanantai-iltana menin Tillin kanssa pentuhuoneeseen nukkumaan. Puoli kahdentoista aikaan Tilli kävi vessassa ja pöksyihin jäi ns limatulppa. Vessareissuilla selvisi, että vatsa oli hieman löysällä ja arvasinkin, että homma taitaa edetä. Nukuin aika huonosti itse. Tarkkailin kissaa, komensin koiraa, joka oven takana ikävöi minua. Lisäksi neiti, jonka huoneesta tuli pentuhuone, uneksi sängyssään, puhui unissaan ja viskasi tyynynkin päin ovea yön aikana :D Viiden aikaan Tilli tuli patjani viereen puskemaan kättäni ja jäi siihen makoilemaan. Kova kehräys alkoi. Tilli vaati koko ajan kosketuksen, jos hellitin hetkeksi, se puski kättäni ja tykkäsi, kun silittelin vatsasta. Tilli kävi pentulaatikossa muutamia kertoja, mutta viihtyi paljon myös ihan vieressäni patjalla. Supistelut alkoi kuuden jälkeen ja tuleva äiti tuntui olevan rauhallinen. Välillä se koitti sängyn alle, mutta se minun oli estettävä. Tilli tyytyi olemaan pentulaatikossa, kunhan minä olin vierellä.

Ensimmäinen pentu syntyi hieman ennen puolta kymmentä. 112 grammainen punainen poika

Toinen punainen poika tuli parinkymmenen minuutin kuluttua perässä. Painoa tummemmalla pojalla oli 105g

Kolmas poika, todella tumma,  syntyi sitten vielä puoli yhdentoista aikaan. Sekin komian kokoinen 109g.

Tilli on hoitanut pentuja alusta saakka hienosti. Pennut tuntuu terhakoilta ja löytävät itse nisille. Paino on noussut kivasti heti kaikilla.

Tästä alkaa meidän yhteinen matka ensimmäisten FI*Minoon-siperialaisten kanssa <3

Vattan viereen maata

Tillin masu kasvaa sellaista vauhtia, että se näkyy jo aika selkeästi. Puolivälissähän tässä tiineys alkaa olla.
Ruoka maittaa ja pikkumamma vaatiikin useita aterioita pitkin päivää.
Ette usko, kuinka meillä odotetaan pentuja 💞

Vihdoinkin pentuja!

                      FIN*Lumikissan X-pertti SIB a 09 24  <3   FI*Cherrytail´s Wondergirl f 24


Meillä odotetaan nyt vihdoinkin pentuja!

Monien vaiheiden jälkeen meille muutti uusi ihana tyttö Cherrytail´s kissalasta.
FI*Cherrytail´s Wondergirl eli Tilli on kilpikonnatäplikäs väriltään. Tillin on ihanan reipas luonteeltaan, hyvin itsevarma tyttö. Meidän laumasta Mysi-whippet on Tillin paras kaveri.

Tilli tapasi Taigamaan kissalan komean kollin FIN*Lumikissan X-pertin syyskuun lopulla ja treffit onnistuivat.
Pertsa on sinitäplikäs poika valkoisin merkein.

Odotus on nyt puolessa välissä ja Tillin paino on noussut noin sadan gramman viikkovauhtia.

Pentueen laskettu aika on marraskuun loppupuolella.

Blogin herättelyä

Aika on vierinyt hurjaa vauhtia. Suunnitelmia ja unelmia on ollut monenlaisia. Aina vaan ei mene niin, kuin ihmiset haluaa.
Nyt minulla on teille kuitenkin hyvin pian jotain uutisoitavaa.

Pysykää kuulolla 😊