Maanantai-iltana menin Tillin kanssa pentuhuoneeseen nukkumaan. Puoli kahdentoista aikaan Tilli kävi vessassa ja pöksyihin jäi ns limatulppa. Vessareissuilla selvisi, että vatsa oli hieman löysällä ja arvasinkin, että homma taitaa edetä. Nukuin aika huonosti itse. Tarkkailin kissaa, komensin koiraa, joka oven takana ikävöi minua. Lisäksi neiti, jonka huoneesta tuli pentuhuone, uneksi sängyssään, puhui unissaan ja viskasi tyynynkin päin ovea yön aikana :D Viiden aikaan Tilli tuli patjani viereen puskemaan kättäni ja jäi siihen makoilemaan. Kova kehräys alkoi. Tilli vaati koko ajan kosketuksen, jos hellitin hetkeksi, se puski kättäni ja tykkäsi, kun silittelin vatsasta. Tilli kävi pentulaatikossa muutamia kertoja, mutta viihtyi paljon myös ihan vieressäni patjalla. Supistelut alkoi kuuden jälkeen ja tuleva äiti tuntui olevan rauhallinen. Välillä se koitti sängyn alle, mutta se minun oli estettävä. Tilli tyytyi olemaan pentulaatikossa, kunhan minä olin vierellä.
Ensimmäinen pentu syntyi hieman ennen puolta kymmentä. 112 grammainen punainen poika
Toinen punainen poika tuli parinkymmenen minuutin kuluttua perässä. Painoa tummemmalla pojalla oli 105g
Kolmas poika, todella tumma, syntyi sitten vielä puoli yhdentoista aikaan. Sekin komian kokoinen 109g.
Tilli on hoitanut pentuja alusta saakka hienosti. Pennut tuntuu terhakoilta ja löytävät itse nisille. Paino on noussut kivasti heti kaikilla.
Tästä alkaa meidän yhteinen matka ensimmäisten FI*Minoon-siperialaisten kanssa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti