tiistai 29. marraskuuta 2016

Roope, Benjamin ja Lucas


Roope

Benjamin

Lucas 

Pennuille haluttiin keksiä taas nimet, joilla niitä meillä kutsutaan ensimmäiset viikot.

Teemaa mietittiin monelta kantilta, mutta kun poikia sattuvat olemaan kaikki ja asuvat teinitytön makkarissa, niin sopivat nimet löytyi aika helposti.

Ensimmäinen viikko on vierähtänyt nopeasti. Pentujen painot nousee tasaisesti. Roope on parisenkymmentä grammaa Benjaminia ja Lucasta painavampi. Tilli on hyvä emo, tuskin malttaa kerran pari päivässä lähteä pesästä kauemmas jaloittelemaan. Muulla laumalla ei ole asiaa pentuhuoneeseen.

Moni on kysellyt, koska pentuja pääsee katsomaan. Olen pitänyt ensimmäiset kolme viikkoa pesärauhaa, jolloin kissaperhettä häiritään mahdollisimman vähän. Pennut on ehkä suloisimmillaan noin viidestä viikosta eteenpäin, kun leikkikin jo sujuu. Jos haluat tulla pentuja katsomaan, niin malta siis vielä hetki 😊

Jos taas läikähti niin kovasti, että joku pojista voisi tulla ilostuttamaan eloasi, niin ota reippaasti yhteyttä!

Pennut luovutetaan aikaisintaan 12 viikkoisina, madotettuina, rokotettuina, sirutettuina, eläinlääkärin tarkastamina, rekisteröityinä. Pennut tottuvat tavalliseen arkeen myös lasten, kissojen ja koirien kanssa.


pirittas at gmail.com



keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Pennut ovat syntyneet 22.11.

Tilli valitsi pentujensa syntymäpäiväksi saman, kuin Unelma kuusi vuotta sitten. Silloin meille syntyi Lumikissan Ö-pentue :)

Maanantai-iltana menin Tillin kanssa pentuhuoneeseen nukkumaan. Puoli kahdentoista aikaan Tilli kävi vessassa ja pöksyihin jäi ns limatulppa. Vessareissuilla selvisi, että vatsa oli hieman löysällä ja arvasinkin, että homma taitaa edetä. Nukuin aika huonosti itse. Tarkkailin kissaa, komensin koiraa, joka oven takana ikävöi minua. Lisäksi neiti, jonka huoneesta tuli pentuhuone, uneksi sängyssään, puhui unissaan ja viskasi tyynynkin päin ovea yön aikana :D Viiden aikaan Tilli tuli patjani viereen puskemaan kättäni ja jäi siihen makoilemaan. Kova kehräys alkoi. Tilli vaati koko ajan kosketuksen, jos hellitin hetkeksi, se puski kättäni ja tykkäsi, kun silittelin vatsasta. Tilli kävi pentulaatikossa muutamia kertoja, mutta viihtyi paljon myös ihan vieressäni patjalla. Supistelut alkoi kuuden jälkeen ja tuleva äiti tuntui olevan rauhallinen. Välillä se koitti sängyn alle, mutta se minun oli estettävä. Tilli tyytyi olemaan pentulaatikossa, kunhan minä olin vierellä.

Ensimmäinen pentu syntyi hieman ennen puolta kymmentä. 112 grammainen punainen poika















Toinen punainen poika tuli parinkymmenen minuutin kuluttua perässä. Painoa tummemmalla pojalla oli 105g















Kolmas poika, todella tumma,  syntyi sitten vielä puoli yhdentoista aikaan. Sekin komian kokoinen 109g.















Tilli on hoitanut pentuja alusta saakka hienosti. Pennut tuntuu terhakoilta ja löytävät itse nisille. Paino on noussut kivasti heti kaikilla.

Tästä alkaa meidän yhteinen matka ensimmäisten FI*Minoon-siperialaisten kanssa <3


maanantai 24. lokakuuta 2016

Vattan viereen maata

Tillin masu kasvaa sellaista vauhtia, että se näkyy jo aika selkeästi. Puolivälissähän tässä tiineys alkaa olla.
Ruoka maittaa ja pikkumamma vaatiikin useita aterioita pitkin päivää.
Ette usko, kuinka meillä odotetaan pentuja 💞

lauantai 22. lokakuuta 2016

Vihdoinkin pentuja!


                      FIN*Lumikissan X-pertti SIB a 09 24  <3   FI*Cherrytail´s Wondergirl f 24


Meillä odotetaan nyt vihdoinkin pentuja!

Monien vaiheiden jälkeen meille muutti uusi ihana tyttö Cherrytail´s kissalasta.
FI*Cherrytail´s Wondergirl eli Tilli on kilpikonnatäplikäs väriltään. Tillin on ihanan reipas luonteeltaan, hyvin itsevarma tyttö. Meidän laumasta Mysi-whippet on Tillin paras kaveri.

Tilli tapasi Taigamaan kissalan komean kollin FIN*Lumikissan X-pertin syyskuun lopulla ja treffit onnistuivat.
Pertsa on sinitäplikäs poika valkoisin merkein.

Odotus on nyt puolessa välissä ja Tillin paino on noussut noin sadan gramman viikkovauhtia.

Pentueen laskettu aika on marraskuun loppupuolella.


torstai 13. lokakuuta 2016

Blogin herättelyä

Aika on vierinyt hurjaa vauhtia. Suunnitelmia ja unelmia on ollut monenlaisia. Aina vaan ei mene niin, kuin ihmiset haluaa.
Nyt minulla on teille kuitenkin hyvin pian jotain uutisoitavaa.

Pysykää kuulolla 😊

tiistai 28. toukokuuta 2013

Pesä on tyhjä!!

Piti ottaa muutaman päivän hengähdys, ennenkö sain kuvat koneelle. Pennut ovat lentäneet pesästä! Nelli-mammakin pääsi takaisin kotiinsa, vietettyään meillä äitiyslomaa melkein neljä kuukautta.
Pentujen viimeinen viikko meillä kului sekin yhtä nopeasti, kuin 11 aiempaa. Oli rokotusreissua ja leikkimistä. Juoksukisat ympäri taloa pidettiin joka ilta. Pennut osasivat jo vaatia pois pentuhuoneesta, kun saivat olla meidän kanssa aina, kun olimme kotona. Kiipeilypuun ylätasosta tuli suosikkipaikka ja isot kissat, sekä koira tulivat tutuiksi. Perjantain koittaessa kahdentoista viikon ikä tuli täyteen ja ensimmäiset pennut lähtivät kohti omia kotejaan. Codan perhe Raumalta saapui ensin. Kasvattajat saapuivat luovuttamaan lapsosia, joten minä sain keskittyä pentuihin vielä hetken. Illan kovin pala oli, kun Kuopus hyvästeli suosikkipentunsa Codan. Mutta kyllä minä taas niin onnekas olen, koska Kasvattaja on löytänyt pennuille juuri ne oikeat täydelliset perheet! Ei minun tarvitse huolta kantaa, etteikö pennuista pidettäisi huolta uusissakin kodeissa.

Pian Codan lähdettyä lähti myös Poco. Pocon uusi koti on Tampereella. Ihana koti myös varmasti siellä! Taitaa Poco saada lähipiiriin toisenkin siperialaisen, jos kissakuumeen tartuttaminen on onnistunut ;)

Nelli ei ollut lainkaan hämillään pentujen lähdöstä.

Lauantain saimme pitää vielä Soloa, Introa ja Minoria, kunnes Kasvattajat hakivat ne illalla mukaansa. Kolmikko lähtisi uusiin koteihinsa sitten Vaasasta.

Eihän sitä äitikään laita lapsiaan järjestykseen, mutta Intron pakkaaminen kuljetusboksiin taisi riipaista eniten.
Senkin pennun kohdalla voin vain jo etukäteen huokaista, sillä tiedän, että tytölle on mitä parhaimmat omat ihmiset!! Ja mikä parasta, jälleen tulen kuulemaan kuulumisia ja näkemään kuvia näistäkin pennuista jatkossa.

Eiköhän tässä nyt ole tekstiä jo tarpeeksi, alla pentujen 12-viikkoiskuvat ja pari ekstraa.

Lumikissan Lumous 12 vk

Lumikissan Leijonamieli 12 vk

Lumikissan Loitsu 12 vk

Lumikissan LakuPekka 12 vk

Lumikissan LolliPop 12 vk

Minor eli Eetu

Poco ja Intro eli Ulla ja Lumo

Pennut Codan lähdön jälkeen

Solo ja Minor

Tassu ja Minor

Tassu ja Minor

Lettu sanoo, että painukaa nyt jo kotiinne, minä olen tämän perheen vauva!

Intro ja Poco

Coda
Kiitos kaikille blogia seuranneille!! Kiva, kun kuljitte kanssani tämän ihanan matkan pentujen odotuksesta ja syntymästä saakka tänne haikeaan luopumisen tuskaan. Ummimamma palaa ehkä ennemmin, kuin osaamme arvatakaan ;)

perjantai 17. toukokuuta 2013

Viikot vierii.... Pennut 11 viikkoisia!

Taas tuli perjantai! Rakkaat naperot täyttivät tänään 11 viikkoa. On vallattu jo koko talo! Iltaisin on hurja ralli pitkin huushollia. Nyt uskaltaudutaan jo kiipeilypuun ylimmälle pesälle, eikä koirakaan enää pelota. Ruokaa tähän porukkaan uppoaa mahdottomia määriä. Eläinkaupassa saa käydä samaa tahtia, kuin tavallisessa ruokakaupassakin.

Eilen oli jännittävä päivä, kun pennut lähti antamaan tassuterapiaa työpaikalleni. Asukkaat, asiakkaat ja henkilökunta oli hetkessä hurmattu, kun viisikko asetettiin pöydällä olevaan häkkiin. Sieltä sitten vuorotellen pennut pääsivät syleihin. Voi sitä liikutuksen määrää, kun eräskin asukas sai silittää kissaa ja tuntea sen pehmeän turkin rintaansa vasten. Moni halusi painaa kasvonsa pennun turkkiin. Itsellekin tuli hyvä mieli, kun näki, mitä kissanpennun näkeminen ja koskeminen sai aikaan ihmisissä. Kyllä jokaiselle työpaikalle kuuluisi yksi tassuterapeutti ;)

Aamuiset tuoreet kuvat 11-viikkoisista tulee tässä

Lumikissan Lumous

Lumikissan Leijonamieli

Lumikissan Loitsu

Lumikissan LakuPekka